Mikään ole niin hienoa (tai no on, mutta ei siitä sen enempää), kuin syödä kuumana kesäpäivänä lettuja. Viimeisimpään jälkiruokaani (lettuja mansikoiden ja kermavaahdon kera) löytyi yllätys pakastinta siivotessani. Taannoin väliruuaksi väsätty sitruunasorbetti.
Hivenen yllättävää oli, että sudenpennut, jotka mankuivat lettuja jälkkäriksi, sivuuttivat kommenteissaan kaikki muut paitsi hätäisen yllärini. Jos nämä tenavat asettavat sanansa tyyliin: tämä on maailman parasta sorbettia tai voisitko tehdä tätä itse*, täytyy kyseisen tuotteen olla hyvää. Ja olihan se, ei siitä mihinkään pääse. Itsekin otin lisää ja todettava on, että tänä kesänä saatan syödä tätä ihan sellaisenaan kotimaisten mansikoiden ja ehkä tuoreen mintun kanssa.
Tänään keskityn kuvaamaan siis olennaisimman, eli sorbetin, jonka resepti löytyy lopusta. Sorbetti sinänsä on helppo tehdä ihan ilman jäätelökonettakin, jota ilman ainakin minä aion selviytyä loppuelämän. Ainoastaan jäädyttäminen ja tähän liittyvä ajoittainen sekoittaminen (n. 30 min välein) vie aikaa, muuten homma on aika iisiä.
Eli, alkuun mittaa vesi ja sokeri kattilaan; sulata sokeri, lisää joukkoon sitruunamehu ja glukoosisiirappi. Jäähdytä. Jäähdyttämisen aikana vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi, joka sekoitetaan jäähtyneeseen sokeriliemeen. Lisää lopuksi vaniljasokeri ja laita koko setti pakastimeen. Vatkaa puolen tunnin välein kaksi, mieluummin kolme kertaa.
Glukoosisiirapin voit korvata puolella desillä sokeria. Tosin, glukoosisiirappi vaikuttaa osaltaan siihen, että sorbetista tulee vähemmän kiteistä. Kuten kuvasta näkyy, kiteitä on, mutta sorbetti onkin jo ehtinyt olla tovin pakkasessa laiskasti suojattuna JA kotikonstein kovin sileää en ainakaan minä osaa tehdä. Mutta, se ei haittaa ainakaan minua.
Sitruunasorbetti
2 dl vettä
1½ dl sokeria
½ dl glukoosisiirappia
2–3 sitruunan puristettu mehu (luomusitruuna)
2 munanvalkuaista (suosin itse luomumunia)
1 tl itsetehtyä vaniljasokeria (tai maun mukaan enemmän, jolloin sokerin määrää vähennetään samassa suhteessa)
-Peter
* Vastineeni ja sen jälkeinen reaktio oli NIIN mannaa:
- Voisitko tehdä tätä itse?
- Joo, tai itse asiassa tämä on mun tekemää.
- Aijaa. Tää on tosi hyvää!
Hivenen yllättävää oli, että sudenpennut, jotka mankuivat lettuja jälkkäriksi, sivuuttivat kommenteissaan kaikki muut paitsi hätäisen yllärini. Jos nämä tenavat asettavat sanansa tyyliin: tämä on maailman parasta sorbettia tai voisitko tehdä tätä itse*, täytyy kyseisen tuotteen olla hyvää. Ja olihan se, ei siitä mihinkään pääse. Itsekin otin lisää ja todettava on, että tänä kesänä saatan syödä tätä ihan sellaisenaan kotimaisten mansikoiden ja ehkä tuoreen mintun kanssa.
 |
| Lettuja, mansikoita ja sitruunasorbettia |
Eli, alkuun mittaa vesi ja sokeri kattilaan; sulata sokeri, lisää joukkoon sitruunamehu ja glukoosisiirappi. Jäähdytä. Jäähdyttämisen aikana vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi, joka sekoitetaan jäähtyneeseen sokeriliemeen. Lisää lopuksi vaniljasokeri ja laita koko setti pakastimeen. Vatkaa puolen tunnin välein kaksi, mieluummin kolme kertaa.
Glukoosisiirapin voit korvata puolella desillä sokeria. Tosin, glukoosisiirappi vaikuttaa osaltaan siihen, että sorbetista tulee vähemmän kiteistä. Kuten kuvasta näkyy, kiteitä on, mutta sorbetti onkin jo ehtinyt olla tovin pakkasessa laiskasti suojattuna JA kotikonstein kovin sileää en ainakaan minä osaa tehdä. Mutta, se ei haittaa ainakaan minua.
Sitruunasorbetti
2 dl vettä
1½ dl sokeria
½ dl glukoosisiirappia
2–3 sitruunan puristettu mehu (luomusitruuna)
2 munanvalkuaista (suosin itse luomumunia)
1 tl itsetehtyä vaniljasokeria (tai maun mukaan enemmän, jolloin sokerin määrää vähennetään samassa suhteessa)
-Peter
* Vastineeni ja sen jälkeinen reaktio oli NIIN mannaa:
- Voisitko tehdä tätä itse?
- Joo, tai itse asiassa tämä on mun tekemää.
- Aijaa. Tää on tosi hyvää!
Kommentit
Lähetä kommentti