Paahtopaisti on aliarvostettua ja parasta kylmänä. Duunasimme sitä viime viikonlopun rippijuhliin ja suksee oli taattu. Tavallisuudesta poiketen, keittiössä ei tullut tuolloin kauheasti hengailtua / hörpittyä viiniä, vaan töitä tehtiin niin, että kuuma meinasi tulla. Toisaalta, hyvä niin, sillä hauska joskus päästä testaamaan, kuinka paljon itsestä saa puristettua esiin ihan oikeaa ruuanlaittajaa.
Mahtavaa oli muuten seurata kahta sisarusta, josta naispuolinen (yllätys), oli totaalinen kakkumestari ja kundi puolestaan... no ilmeisesti ei ollut. Kundi (kakkumestarin isoveli) kuitenkin selvisi keittiössä aika näppärästi, kun tokaisin, että siskolle varmaan vaan kannattaa todeta, että "yes chef!", johon hän lisäsi "joo ja no chef". Yescheffit ja nocheffit kuuluivat ja tarjoilut tuupattiin pöytään juuri, kun juhlavieraat tyhjensivät ensimmäiset skumpat.
Tämän tekstin aihe, paahtis, näkyy kuvassa oikealla. Tein kyytipojaksi piparjuurikastikkeen, joka kuulemma oli hyvää, mutta täysin tarpeetonta. Liha itsessään kun oli sitten puheiden perusteella niin hyvää, ettei se mitään lisuketta olisi edes tarvinnut. Mutta, hyvä että lisuketta kuitenkin oli, sillä sekin katosi mystisesti.
Safkaa santsattiin ja kun itse lopulta pääsin pöydän ääreen, veivät santsaajat viimeiset lihapalat nenäni edestä. Onneksi olin keittiössä, joten tietty siellä tuli narkittua kaikkea ihan yllin kyllin. Eli kivaa oli ja ruoka maittoi ihan tälläkin kertaa.
Paahtopaisti (1 1/2kg)
Edellisenä päivänä paisti marinoidaan liemessä, joka koostuu about tästä:
n. 1dl hyvää kuivaa omenasiideriä (siis oikeasti hyvää, ei esanssisiidereitä, vaikka joku siitä sattuisi tykkäämään)
tilkka hyvää oliiviöljyä
rosmariinia ja valkosipulia, jotka hakataan morttelissa
punapippuria (mustakin olis jees, mutta sitä ei sattunut olemaan)
paistopäivänä, ota paisti pöydälle vähintään pari tuntia ennen työstöä
Kuivaa liha ja paista pintoihin väri, laita mustapippuria ja siirrä uuniin.
Paahda miedolla lämmöllä aloita 120 asteesta, sisälämmön ollessa 40, pudota sataseen ja jatka kunnes sisälämpö 55 c.
Kääri pyyhkeeseen ja anna vetäytyä vähintään 30 min (tämä ehdottomasti näin; folio on kielletty, koska se höyrystää lihan)
Jäähdytä ja leikkaa ihan ohuiksi siivuiksi. Siirrä siivut kulhoon, kaada päälle maltilla mahdollisimman hyvää tryffeliöljyä ja lisää sormisuolaa. Sekoita.
Tarjoile rucolapedillä ja kerää kehut!
-Peter
Mahtavaa oli muuten seurata kahta sisarusta, josta naispuolinen (yllätys), oli totaalinen kakkumestari ja kundi puolestaan... no ilmeisesti ei ollut. Kundi (kakkumestarin isoveli) kuitenkin selvisi keittiössä aika näppärästi, kun tokaisin, että siskolle varmaan vaan kannattaa todeta, että "yes chef!", johon hän lisäsi "joo ja no chef". Yescheffit ja nocheffit kuuluivat ja tarjoilut tuupattiin pöytään juuri, kun juhlavieraat tyhjensivät ensimmäiset skumpat.
Tämän tekstin aihe, paahtis, näkyy kuvassa oikealla. Tein kyytipojaksi piparjuurikastikkeen, joka kuulemma oli hyvää, mutta täysin tarpeetonta. Liha itsessään kun oli sitten puheiden perusteella niin hyvää, ettei se mitään lisuketta olisi edes tarvinnut. Mutta, hyvä että lisuketta kuitenkin oli, sillä sekin katosi mystisesti.
Safkaa santsattiin ja kun itse lopulta pääsin pöydän ääreen, veivät santsaajat viimeiset lihapalat nenäni edestä. Onneksi olin keittiössä, joten tietty siellä tuli narkittua kaikkea ihan yllin kyllin. Eli kivaa oli ja ruoka maittoi ihan tälläkin kertaa.
 |
| Juhlapöydän antimia |
Paahtopaisti (1 1/2kg)
Edellisenä päivänä paisti marinoidaan liemessä, joka koostuu about tästä:
n. 1dl hyvää kuivaa omenasiideriä (siis oikeasti hyvää, ei esanssisiidereitä, vaikka joku siitä sattuisi tykkäämään)
tilkka hyvää oliiviöljyä
rosmariinia ja valkosipulia, jotka hakataan morttelissa
punapippuria (mustakin olis jees, mutta sitä ei sattunut olemaan)
paistopäivänä, ota paisti pöydälle vähintään pari tuntia ennen työstöä
Kuivaa liha ja paista pintoihin väri, laita mustapippuria ja siirrä uuniin.
Paahda miedolla lämmöllä aloita 120 asteesta, sisälämmön ollessa 40, pudota sataseen ja jatka kunnes sisälämpö 55 c.
Kääri pyyhkeeseen ja anna vetäytyä vähintään 30 min (tämä ehdottomasti näin; folio on kielletty, koska se höyrystää lihan)
Jäähdytä ja leikkaa ihan ohuiksi siivuiksi. Siirrä siivut kulhoon, kaada päälle maltilla mahdollisimman hyvää tryffeliöljyä ja lisää sormisuolaa. Sekoita.
Tarjoile rucolapedillä ja kerää kehut!
-Peter
Kommentit
Lähetä kommentti