Sudenpentu: "Nam! Risottoa..."
Mä: "Kiva, arvasin että tykkäät."
...Sudenpentu siirtelee risottoa hetken haarukallaan...
Sudenpentu: "Mikä risotto tää on? Ei täällä oo edes sieniä?"
Mä: "No, tää on nyt tällänen tavallinen risotto... pelkkä risotto..."
Sudenpentu: "Aha."
Juu, se oli sellainen merkitsevä ja vähättelyorientoitunut"aha"... Mutta, kun ei ollut tällä kertaa risotossa sieniä; heti sai kuulla kunniansa. Ei silti, sienet ja risotto onkin pistämätön liitto, jollaista ruokamaailmassa saa hakea. Tällä kertaa juttu on kuitenkinkin niin, että syksyn laiskuudesta sakotetaan, eikä pakkasessa ole edes pienenpientä pussia kanttarelleja, mustia torvisieniä, suppiksia, herkkutatteja.... ei ainoatakaan. *Nyyh!*
Sen sijaan, jääkaapissa odotti lohi, jonka siivutin, maustoin suolalla ja valkopippurilla ennen kevyttä grillausta. Ihanaa ruokaa, joka antaa lupausta enemmän aurinkoisista ajoista...
Ruoka valmistui siten, että paistoin laitoin lohen kuumalle pannulle, maustoin ja pannun uuniin grillivastuksen alle (weber uinuu yhä suloista talviuntaan). Risotto tehtiin ihan perusohjeen mukaan, eli kanalientä, valkkaria, suolatonta voita ja parmesaania. Kunkkuna tällä erää oli valkosipulinen yrttipesto, johon käytin basilikaa ja lehtipersiljaa. Yrtit ja valkosipuli menivät parmesanin ja oliiviöljyn kanssa tehosekoittimeen ja vóila, valmista tuli. Helppoa kuin heinänteko.
Kohta on hiihtoloma ja tässä pitäisi alkaa duunaamaan ostereita. Tosin, taidan olla ainoa, joka syö ne raakana. Rockefeller-tyyliin on vapaaehtoisia syöjiä jo ilmoittautunut (sudenpentuni muun muassa... ). Mutta näistä lisää ehkäpä jo viikonloppuna...
t, Peter
Mä: "Kiva, arvasin että tykkäät."
...Sudenpentu siirtelee risottoa hetken haarukallaan...
Sudenpentu: "Mikä risotto tää on? Ei täällä oo edes sieniä?"
Mä: "No, tää on nyt tällänen tavallinen risotto... pelkkä risotto..."
Sudenpentu: "Aha."
Juu, se oli sellainen merkitsevä ja vähättelyorientoitunut"aha"... Mutta, kun ei ollut tällä kertaa risotossa sieniä; heti sai kuulla kunniansa. Ei silti, sienet ja risotto onkin pistämätön liitto, jollaista ruokamaailmassa saa hakea. Tällä kertaa juttu on kuitenkinkin niin, että syksyn laiskuudesta sakotetaan, eikä pakkasessa ole edes pienenpientä pussia kanttarelleja, mustia torvisieniä, suppiksia, herkkutatteja.... ei ainoatakaan. *Nyyh!*
Sen sijaan, jääkaapissa odotti lohi, jonka siivutin, maustoin suolalla ja valkopippurilla ennen kevyttä grillausta. Ihanaa ruokaa, joka antaa lupausta enemmän aurinkoisista ajoista...
 |
| Grillattua lohta, risottoa ja valkosipuli-yrttipestoa |
Ruoka valmistui siten, että paistoin laitoin lohen kuumalle pannulle, maustoin ja pannun uuniin grillivastuksen alle (weber uinuu yhä suloista talviuntaan). Risotto tehtiin ihan perusohjeen mukaan, eli kanalientä, valkkaria, suolatonta voita ja parmesaania. Kunkkuna tällä erää oli valkosipulinen yrttipesto, johon käytin basilikaa ja lehtipersiljaa. Yrtit ja valkosipuli menivät parmesanin ja oliiviöljyn kanssa tehosekoittimeen ja vóila, valmista tuli. Helppoa kuin heinänteko.
Kohta on hiihtoloma ja tässä pitäisi alkaa duunaamaan ostereita. Tosin, taidan olla ainoa, joka syö ne raakana. Rockefeller-tyyliin on vapaaehtoisia syöjiä jo ilmoittautunut (sudenpentuni muun muassa... ). Mutta näistä lisää ehkäpä jo viikonloppuna...
t, Peter
Kommentit
Lähetä kommentti