Joku on joskus sanonut pääsiäisen olevan ruuan kannalta
kiitollinen juhla. En voisi enempää olla samaa mieltä! Mutta juuri nyt,
kun pitäisi kirjoittaa jotain, ongelmaksi muodostuu lähinnä se, mistä
ihmeestä aloittaisin? Savulammas ja piparjuurikastike ansaitsisivat
tulla esiin nostetuksi siinä missä muutkin safkat. Kuitenkin, yksi
ateria oli ylitse muiden, ja kertomalla tästä, voin osoittaa sekä
kuolevaisuuteni että aidosti oikeiden kokkien puheet liittyen ruuanlaitossa
tarvittaviin välineisiin enemmän kuin tosiksi.
Päätin ottaa aterialle kantavaksi teemaksi greipin ja vadelman, jotka tulisivat mahdollisuuksien mukaan toistumaan pitkin matkaa. Ruokaa laittaessa homma starttasi miedolla drinkillä, jonka nimesin pääsiäisbelliniksi. Ei ehkä ihan sitä, mitä Harry's baarissa tarjoillaan, mutta päihitti mennen tullen sen pullotetun kuran, jota join vaellellessani pitkin Venetsian katuja epämääräisellä matkalla kohtin Muranon saaren lauttaa...
Itse ateria käynnistyi skidien toiveita kunnioittaen melko tavallisella mozzarellasalaatilla. Mozzarellaksi valikoitui tällä kertaa jotain Prismasta saatua luomujuustoa, joka harmi kyllä, ei ole ihan sitä kaikista parasta. Mutta yhtä kaikki, ihan hyvää kuitenkin. Tomaattien kuutioinnin jälkeen laitoin niiden päälle hieman suolaa ja hyppysellisen sokeria. Kyllä sokeria! Tulee muuten erinomaisen hyvän makuista ja jos käyttää valkoista balsamicoa, niin pieni määrä sokeria taittaa mukavasti happamuutta.
Vaikka varsinaista väliruokaa ei olisikaan oikeasti tarvittu, halusin kuitenkin tehdä sellaisen, sillä löysin Stockan Exclusive-lehdestä kiinnostavan greippilumi-reseptin. Erityisesti tuo greippilumi toimii, jos alkupalaksi tarjoillaan esimerkiksi kalaa ja makunystyrät halutaan puhdistaa ennen seuraavaa ruokalajia. Joka tapauksessa, tämä greippilumi oli tosissaan kokemisen arvoinen juttu, eikä sen tekeminen tosiaankaan ollut mitään rakettitiedettä. Lisäksi tätä tehdessä tarjoutui harvinainen mahdollisuus päästä läträämään ihan tiukan viinan kanssa. Tosin, kokin lasiin gini ei tällä erää päätynyt, muuten kuin pakastimen kautta.
Ateriamme kruunasi itse tehty (niin, tietty itse tehty) vadelmasorbetti ja valkosuklaamousse. Siis aivan järjettömän hyvää!! Jos ei ole syönyt itse tehtyä vadelmasorbettia, on elänyt melko turhan elämän... Sorbetti on niin yksinkertainen valmistaa ja sen voi maustaa miten itse ikinä tahtoo. Aivan huippua; vaatii vain hieman viitseliäisyyttä käydä pakastimella muutaman kerran sekoittelemassa hyytyvää massaa.
Jos joku pitää minua pelkkänä piipertäjänä, niin hän on vain puoliksi oikeassa. Pääsiäissunnuntaina sain yllättävän kutsun ei niin perinteiseen guy-talk-istuntoon, jossa lähes hyväksi havaitun vertaistuen voimin kävimme tuttavamiehen kanssa läpi avioeroprosessia, huoltajuutta, tulevaa elämää ja muita sellaisia asioita, joita kundit yleensäkin puhuvat ollessaan kahden kera hyvän viskin ja saunan. Ok, ok... puhuimme myös verhoista, sisustuksesta ja matkustelusta... öö siis silloin kun emme puhuneet autoista, miehisestä 1800g juustoa sisältävästä menusta tai lennokeista. Myöhään meni. Niin myöhään, etten edes vastaavaa muista, sillä kotiutuminen tapahtui vasta aamuviiden jälkeen. Onneksi viski maistui maltilla, joten kolmen tunnin yöunien jälkeen olin lähes pelikunnossa ja lähes valmis kohtaamaan parkourpuistossa vanhemmuuden haasteet...
- Peter
Pääsiäisbellini
1 puristettu verigreippi
tilkka giniä (Bombay sapphire)
lonkeroa + sitruunalimsaa
Greippilumi
Keitä sokeriliemi (1dl vettä + 1dl sokeria), jäähdytä ja lisää 1 greipin sekä ½ sitruunan mehu. Lisää joukkoon 1rkl hyvin silputtua minttua ja pieni tippa giniä (alkuperäisessä ohjeessa oli vodkaa). Pistä muoviastiassa pakkaseen, tee leivinpaperista kansi ja jäädytä. Raaputa haarukalla jäätyneestä tuotteesta "lumisohjoa" ja tarjoile heti, sillä sulaa tosi nopeasti...
Vadelmasorbetti
Tee sokeriliemi ja jos käytät ulkomaisia vadelmia, keitä ne liemessä vatsataudin välttämiseksi. Jäähdytä hieman ja purista mahdollisimman tiiviin siivilän läpi (eli paseeraa vadelmat). Erottele kananmunan valkuainen keltuaisesta, vaahdota valkuainen ja kääntele se vadelmaliemeen. Pakasta kuten yllä ja about 30min välein sekoita sorbettia, jotta jäätyy tasaiseksi. Sekoitus toistetaan tarpeen mukaan 3-4 kertaa.
Valkosuklaamousse
Kuumenna vesihauteessa 2dl kermaa + 1 keltuainen (joo siitä samasta munasta, jonka valkuainen käytettiin sorbettiin) sekä puolikas vaniljatanko. Sekoita ahkerasti about 10min. Lisää pienissä erissä rouhittua valkosuklaata noin 100g. Sekoita ja jäähdytä kylmävesihauteessa. Kaada annosmaljoihin ja hyydytä jääkaapissa.
Päätin ottaa aterialle kantavaksi teemaksi greipin ja vadelman, jotka tulisivat mahdollisuuksien mukaan toistumaan pitkin matkaa. Ruokaa laittaessa homma starttasi miedolla drinkillä, jonka nimesin pääsiäisbelliniksi. Ei ehkä ihan sitä, mitä Harry's baarissa tarjoillaan, mutta päihitti mennen tullen sen pullotetun kuran, jota join vaellellessani pitkin Venetsian katuja epämääräisellä matkalla kohtin Muranon saaren lauttaa...
Greippi-gin-drinkki |
Itse ateria käynnistyi skidien toiveita kunnioittaen melko tavallisella mozzarellasalaatilla. Mozzarellaksi valikoitui tällä kertaa jotain Prismasta saatua luomujuustoa, joka harmi kyllä, ei ole ihan sitä kaikista parasta. Mutta yhtä kaikki, ihan hyvää kuitenkin. Tomaattien kuutioinnin jälkeen laitoin niiden päälle hieman suolaa ja hyppysellisen sokeria. Kyllä sokeria! Tulee muuten erinomaisen hyvän makuista ja jos käyttää valkoista balsamicoa, niin pieni määrä sokeria taittaa mukavasti happamuutta.
Mozzarellasalaatti |
Vaikka varsinaista väliruokaa ei olisikaan oikeasti tarvittu, halusin kuitenkin tehdä sellaisen, sillä löysin Stockan Exclusive-lehdestä kiinnostavan greippilumi-reseptin. Erityisesti tuo greippilumi toimii, jos alkupalaksi tarjoillaan esimerkiksi kalaa ja makunystyrät halutaan puhdistaa ennen seuraavaa ruokalajia. Joka tapauksessa, tämä greippilumi oli tosissaan kokemisen arvoinen juttu, eikä sen tekeminen tosiaankaan ollut mitään rakettitiedettä. Lisäksi tätä tehdessä tarjoutui harvinainen mahdollisuus päästä läträämään ihan tiukan viinan kanssa. Tosin, kokin lasiin gini ei tällä erää päätynyt, muuten kuin pakastimen kautta.
Greippilumi |
Jos
tähän saakka kaikki meni kohtuullisen hyvin, niin kiva juttu, sillä
pääruuan valmistukseen oli jo alkumetreillä odotettavissa melko vakavia
ongelmia. Marinoin lampaanpaistin siiderissä kera tuoreen rakuunan ja
valkosipulin. Laitoin kaverin uuniin 120c kiertoilmalle ja tökkäsin
paistomittarin oikeaoppisesti pulleimpaan kohtaan. Avasin uunin luukun ehkä 45 minuutin jälkeen
tarkistaakseni paistin sisälämpötilan vain todetakseni paistomittarin
olevan rikki. Kuinka voisin varmistua, että sisälämpö on 70c? No, en
mitenkään. Ainoa toivo oli, yrittää valistunutta arviota tarpeellisen
paistoajan suhteen. Voin kertoa, että 1½h oli tällä kertaa vähän liikaa.
Paisti oli valitettavan läpikypsää, mutta onneksi ei sentään kuivaa.
Lisukkeeksi tarjoillut yrttiperunat ja hunajalla maustetut lantut &
porkkanat sen sijaan olivat erinomaisen onnistuneita. Lampaan
paistoliemestä, siideristä ja kermasta tehty kastike oli myös oikein
makoisaa ja jos lapset söisivät pippuria, olisin laittanut sitä
enemmän. Kuvassa näkyvä punainen sotku lautasella (sori esteetikot kardinaalimoka, joka tapahtui jo ennen varsinaista esillepanoa)
on siideri-vadelmahyytelöä, joka myöskin on selkeä jatkokehiteltävä
tuote, joka luultavasti toimisi erinomaisesti ankanrinnan kanssa.
yrttiperunoita, hunajajuureksia ja lampaanpaistia |
Lampaan kaverit |
Ateriamme kruunasi itse tehty (niin, tietty itse tehty) vadelmasorbetti ja valkosuklaamousse. Siis aivan järjettömän hyvää!! Jos ei ole syönyt itse tehtyä vadelmasorbettia, on elänyt melko turhan elämän... Sorbetti on niin yksinkertainen valmistaa ja sen voi maustaa miten itse ikinä tahtoo. Aivan huippua; vaatii vain hieman viitseliäisyyttä käydä pakastimella muutaman kerran sekoittelemassa hyytyvää massaa.
Vadelmasorbetti-valkosuklaamousse |
Jos joku pitää minua pelkkänä piipertäjänä, niin hän on vain puoliksi oikeassa. Pääsiäissunnuntaina sain yllättävän kutsun ei niin perinteiseen guy-talk-istuntoon, jossa lähes hyväksi havaitun vertaistuen voimin kävimme tuttavamiehen kanssa läpi avioeroprosessia, huoltajuutta, tulevaa elämää ja muita sellaisia asioita, joita kundit yleensäkin puhuvat ollessaan kahden kera hyvän viskin ja saunan. Ok, ok... puhuimme myös verhoista, sisustuksesta ja matkustelusta... öö siis silloin kun emme puhuneet autoista, miehisestä 1800g juustoa sisältävästä menusta tai lennokeista. Myöhään meni. Niin myöhään, etten edes vastaavaa muista, sillä kotiutuminen tapahtui vasta aamuviiden jälkeen. Onneksi viski maistui maltilla, joten kolmen tunnin yöunien jälkeen olin lähes pelikunnossa ja lähes valmis kohtaamaan parkourpuistossa vanhemmuuden haasteet...
- Peter
About-reseptejä, joita satun muistamaan
Pääsiäisbellini
1 puristettu verigreippi
tilkka giniä (Bombay sapphire)
lonkeroa + sitruunalimsaa
Greippilumi
Keitä sokeriliemi (1dl vettä + 1dl sokeria), jäähdytä ja lisää 1 greipin sekä ½ sitruunan mehu. Lisää joukkoon 1rkl hyvin silputtua minttua ja pieni tippa giniä (alkuperäisessä ohjeessa oli vodkaa). Pistä muoviastiassa pakkaseen, tee leivinpaperista kansi ja jäädytä. Raaputa haarukalla jäätyneestä tuotteesta "lumisohjoa" ja tarjoile heti, sillä sulaa tosi nopeasti...
Vadelmasorbetti
Tee sokeriliemi ja jos käytät ulkomaisia vadelmia, keitä ne liemessä vatsataudin välttämiseksi. Jäähdytä hieman ja purista mahdollisimman tiiviin siivilän läpi (eli paseeraa vadelmat). Erottele kananmunan valkuainen keltuaisesta, vaahdota valkuainen ja kääntele se vadelmaliemeen. Pakasta kuten yllä ja about 30min välein sekoita sorbettia, jotta jäätyy tasaiseksi. Sekoitus toistetaan tarpeen mukaan 3-4 kertaa.
Valkosuklaamousse
Kuumenna vesihauteessa 2dl kermaa + 1 keltuainen (joo siitä samasta munasta, jonka valkuainen käytettiin sorbettiin) sekä puolikas vaniljatanko. Sekoita ahkerasti about 10min. Lisää pienissä erissä rouhittua valkosuklaata noin 100g. Sekoita ja jäähdytä kylmävesihauteessa. Kaada annosmaljoihin ja hyydytä jääkaapissa.
Kommentit
Lähetä kommentti