Sanonnassa hyvä ruoka, parempi mieli, piilee ainoastaan puoli totuutta. Paraskaan ruoka ei jatkuvasti yksin syötyä maistu miltään ja hyvässä seurassa syödyt einekset voivat tuottaa ikimuistoisia hetkiä. Huolimatta siitä, että suosin lähes poikkeuksetta itse tehtyä ruokaa einesten kustannuksella, voin myös tarpeen mukaan sallia itselleni muutamia hallittuja ja perusteltuja poikkeamia. Nämä poikkeamat, paitsi joskus jouhevoittavat sosiaalisia tilanteita, myös osoittavat, etten ole totaalinen fakki-idiootti, jonka suhde ruokaan ei ole aivan totaalisen kompulsiivista.
Viime perjantaina arkirutiinit vaihtuivat yökyläilyyn serkkulassa. Kaupan kautta skidien nouto, pikainen ruoka ja auto kohti Hiidenveden rantoja. Ilta meni lapsikatraan kanssa saunoessa, makkaraa paistaessa ja Voice of Finlandia katsoessa. Tuona iltana syntyi myös varmasti pidempään mielessä pysyvä muisto, kun istuin Elsan kanssa kahden pimeän ja hiljaisen rantasaunan lauteilla mukuloiden karattua lumihankeen pyörimään. Elsa ei muuten olekaan kuka tahansa tyttö vaan mäyrän näköinen Jack Russell, joka oli aiemmin päivällä saanut tylsästi pakit joltakin poikakoiralta... Tosin Elsa otti asian sellaisella tyyneydellä, että siinä olisi monella naisella (ja miksei myös tietty miehelläkin) paljon opittavaa! No, kammettuamme viimein mukulat nukkumaan, jäi illasta/yöstä vielä adults-only-aikaa, johon kuuluivat muun muassa Vicy Rosti (kiitti Ninnu!), Porkka Playboys ja muut soittolistoille valikoituneet artistit. Muutama olut ja konjakki (tänks Jussi), keskusteluja musiikista ja elämästä... Viimein siirtyminen yöpuulle ja lopulta aivan liian aikaisin ylös (kiitti Oliver ja Sara; teen saman teille, kun ootte teini-ikäisiä)...
Olennaista tuossa illassa ruokanäkökulmasta oli siis se, että vaikka gourmee-elämyksen tarjosi vakuumiin pakatut einesmakkarat, ne maistuivat erinomaisilta. Miksi? Koska seura oli hyvää, makkarat grillattiin avotulella ja ilmapiiri oli rento. Kuten alussa mainitsin, tuskin itse tehty luomulammasmakkara yksin syötynä olisi maistunut läheskään niin hyvältä kuin nuo tehotuotetut vakuumimakkarat. Suosittelen!
Yksi erityisen hieno asia viikonloppuaamuissa on kiireettömyys. Skidien ollessa pienempiä, luulin, etten enää ikinä saa kokea kiireettömiä viikonloppuaamuja. Onneksi... siis onneksi, olin niin väärässä! Kahvi tippumaan, pekonit paistumaan, munakokkelit tulille ja siitä tämä sunnuntai starttasi. Aamun kohokohta oli jo keskinkertaista klubivoileipää muistuttava sämpylä, jonka täytteenä oli pekonia, juustoa, maalaismaksamakkaraa ja salaattia. Aivan ihana sekoitus!! Palan painikkeeksi pari mukillista vahvaa kahvia ja olen valmis päivän hiihtoretkeä varten. Ja koska minä olen minä, retkelle mahtuu myös tauko nuotiolla asiaan kuuluvine eväineen...
Ihastuttavaa sunnuntaita jokaiselle!
-Peter
Viime perjantaina arkirutiinit vaihtuivat yökyläilyyn serkkulassa. Kaupan kautta skidien nouto, pikainen ruoka ja auto kohti Hiidenveden rantoja. Ilta meni lapsikatraan kanssa saunoessa, makkaraa paistaessa ja Voice of Finlandia katsoessa. Tuona iltana syntyi myös varmasti pidempään mielessä pysyvä muisto, kun istuin Elsan kanssa kahden pimeän ja hiljaisen rantasaunan lauteilla mukuloiden karattua lumihankeen pyörimään. Elsa ei muuten olekaan kuka tahansa tyttö vaan mäyrän näköinen Jack Russell, joka oli aiemmin päivällä saanut tylsästi pakit joltakin poikakoiralta... Tosin Elsa otti asian sellaisella tyyneydellä, että siinä olisi monella naisella (ja miksei myös tietty miehelläkin) paljon opittavaa! No, kammettuamme viimein mukulat nukkumaan, jäi illasta/yöstä vielä adults-only-aikaa, johon kuuluivat muun muassa Vicy Rosti (kiitti Ninnu!), Porkka Playboys ja muut soittolistoille valikoituneet artistit. Muutama olut ja konjakki (tänks Jussi), keskusteluja musiikista ja elämästä... Viimein siirtyminen yöpuulle ja lopulta aivan liian aikaisin ylös (kiitti Oliver ja Sara; teen saman teille, kun ootte teini-ikäisiä)...
Olennaista tuossa illassa ruokanäkökulmasta oli siis se, että vaikka gourmee-elämyksen tarjosi vakuumiin pakatut einesmakkarat, ne maistuivat erinomaisilta. Miksi? Koska seura oli hyvää, makkarat grillattiin avotulella ja ilmapiiri oli rento. Kuten alussa mainitsin, tuskin itse tehty luomulammasmakkara yksin syötynä olisi maistunut läheskään niin hyvältä kuin nuo tehotuotetut vakuumimakkarat. Suosittelen!
 |
| Tähteistä duunattua aamiaisleipää |
Yksi erityisen hieno asia viikonloppuaamuissa on kiireettömyys. Skidien ollessa pienempiä, luulin, etten enää ikinä saa kokea kiireettömiä viikonloppuaamuja. Onneksi... siis onneksi, olin niin väärässä! Kahvi tippumaan, pekonit paistumaan, munakokkelit tulille ja siitä tämä sunnuntai starttasi. Aamun kohokohta oli jo keskinkertaista klubivoileipää muistuttava sämpylä, jonka täytteenä oli pekonia, juustoa, maalaismaksamakkaraa ja salaattia. Aivan ihana sekoitus!! Palan painikkeeksi pari mukillista vahvaa kahvia ja olen valmis päivän hiihtoretkeä varten. Ja koska minä olen minä, retkelle mahtuu myös tauko nuotiolla asiaan kuuluvine eväineen...
Ihastuttavaa sunnuntaita jokaiselle!
-Peter
Sunnuntaitunnelmaa ja hyviä fiiliksiä :)
VastaaPoista