Elämän mielekkyys ja hyvä elämä muodostuvat joskus aivan käsittämättömän pienistä asioista. Asioista, jotka ovat niin pieniä, ettei niiden ääreen yleensä edes tajua pysähtyä. Asioista, joiden merkityksen ymmärtää vasta kun ne ovat päässeet tietoisuuteen ja olemme tunnistaneet niistä saamamme kokemuksen. Joskus todella merkityksellinen kokemus syntyy musiikista, joskus elokuvista, jostain, mitä joku sanoo, ja erityisesti blogiini liittyen, ruuasta, juomasta sekä näihin liittyvistä tunnelmista. Olennaista on se, että osaa ja malttaa pysähtyä sekä antaa kokemiselle tilaa.
Eilen, minä annoin tilaa mintulle. Tuolle jumalaisen ihanalle feminiiniselle yrtille, joka taannoisina (kosteampina) vuosina oli yksi lempidrinkkini keskeinen ainesosa. Eilen, kaiken arkisen kiireen keskellä, valmistin fetasalaatin, jonka työstäminen vei ehkä 10 minuuttia. Fetasalaattihan on itsessään ihan jees, mutta tähän ikään päästyäni voin varmaankin todeta, että kyllähän se on jo nähty ja maistettu; eli mitään uutta ja mielenkiintoista, joka synnyttäisi erityisen "ohhoh!"-kokemuksen. Paitsi... paitsi silloin, kun siihen lisää tuoretta minttua! Silppusin tuoreen basilikan ja mintun, jonka jälkeen sekoitin ne muuten valmiiseen salaattiin. Perään vähän oliiviöljyä (jälleen kerran muistakaa satsata laatuun!), pyöräytys ja tarjolle. Ei voi kuulkaa epäonnistua. Minttu leikkaa aivan loistavasti fetajuuston suolaisuuden ja tasapainottaa mukavasti salaattia. Lisäksi minttu on todellinen THE yrtti, joissa maistuu lämmin, aurinkoinen kesäpäivä. Päivä, jolloin kaikki on mitä parhain päin. Eli mistään huonosta jutusta ei siis todellakaan ole kyse!
Tänään en laita ruokaa, sillä tiedossa on jo perinteeksi muodostunut herrojen blini-illallinen historiallista ilmapiiriä henkivässä Kappelissa! Joka vuosi suunnilleen näihin aikoihin jaksan muistuttaa niin itseäni kuin toisia Sibeliukseen liittyvästä kuolemattomasta kommentista joka löytyy ainakin Kappelin nettisivuilta:
Kerran joukko taiteilijoita, joihin kuuluivat muun muassa Aho, Järnefelt, Leino, Sibelius ja Gallen-Kallela, istuivat tuttuun tapaan Kappelissa kun Sibelius joutui lähtemään pariksi päiväksi Tukholmaan tekemään erästä sävellystyötä. Sibeliuksen palattua työmatkaltaan, oli sama joukko koolla Kappelissa edelleen. Joku taiteilijoista tokaisi silloin: ”Kuule Janne, joko olet ulkona tai sisällä, mutta noissa ovissa et ramppaa.”
Miellyttävää viikonloppua itse kullekin. Fiilistelkää!
.- Peter
Eilen, minä annoin tilaa mintulle. Tuolle jumalaisen ihanalle feminiiniselle yrtille, joka taannoisina (kosteampina) vuosina oli yksi lempidrinkkini keskeinen ainesosa. Eilen, kaiken arkisen kiireen keskellä, valmistin fetasalaatin, jonka työstäminen vei ehkä 10 minuuttia. Fetasalaattihan on itsessään ihan jees, mutta tähän ikään päästyäni voin varmaankin todeta, että kyllähän se on jo nähty ja maistettu; eli mitään uutta ja mielenkiintoista, joka synnyttäisi erityisen "ohhoh!"-kokemuksen. Paitsi... paitsi silloin, kun siihen lisää tuoretta minttua! Silppusin tuoreen basilikan ja mintun, jonka jälkeen sekoitin ne muuten valmiiseen salaattiin. Perään vähän oliiviöljyä (jälleen kerran muistakaa satsata laatuun!), pyöräytys ja tarjolle. Ei voi kuulkaa epäonnistua. Minttu leikkaa aivan loistavasti fetajuuston suolaisuuden ja tasapainottaa mukavasti salaattia. Lisäksi minttu on todellinen THE yrtti, joissa maistuu lämmin, aurinkoinen kesäpäivä. Päivä, jolloin kaikki on mitä parhain päin. Eli mistään huonosta jutusta ei siis todellakaan ole kyse!
 |
| Minttua ja basilikaa... |
Tänään en laita ruokaa, sillä tiedossa on jo perinteeksi muodostunut herrojen blini-illallinen historiallista ilmapiiriä henkivässä Kappelissa! Joka vuosi suunnilleen näihin aikoihin jaksan muistuttaa niin itseäni kuin toisia Sibeliukseen liittyvästä kuolemattomasta kommentista joka löytyy ainakin Kappelin nettisivuilta:
Kerran joukko taiteilijoita, joihin kuuluivat muun muassa Aho, Järnefelt, Leino, Sibelius ja Gallen-Kallela, istuivat tuttuun tapaan Kappelissa kun Sibelius joutui lähtemään pariksi päiväksi Tukholmaan tekemään erästä sävellystyötä. Sibeliuksen palattua työmatkaltaan, oli sama joukko koolla Kappelissa edelleen. Joku taiteilijoista tokaisi silloin: ”Kuule Janne, joko olet ulkona tai sisällä, mutta noissa ovissa et ramppaa.”
Miellyttävää viikonloppua itse kullekin. Fiilistelkää!
.- Peter
Kommentit
Lähetä kommentti