Rakas ruokablogi. Tänäänkään en olisi halunnut laittaa ruokaa. Jos en olisi niin marinoitu kotiruuan eetoksella, olisin satavarmasti tilannut känkkyä viisveisaamatta laadusta kunhan hinta ja toimitusaika olisivat olleet kohdallaan. Mutta niin vain kävi, että possun lapa olikin jo päätynyt uuniin, joten kai sitten oli pakko väsätä jotain lisukkeeksi.
Vaikka tippaakaan ei huvittanut kokata, lisukkeiden laatu piristi kummasti mieltä. Papuja ja raitajuuria omasta maasta. Parsakaalia läheisestä pikkumarketista. Pähkinöitä ja siemeniä kaappien uumenista... siinäpä sitä olikin laittamista. Ja hyväähän noista sai tehtyä ihan helpostikin.
Raitajuuret kuorittiin ja höyrytettiin sellaiset 10-15 min. Pavut ja parsakaalit keitettiin ja pyöräytettiin pannulla possunrasvassa valkosipulin ja siementen/pähkinöiden kera. Possu, joka vietti pyhäpäivää sellaisessa 120 asteisessa uunissa, otettiin 75 sisälämmössä ulos. Nasu siivutettiin, maustettiin japanilaisella soijalla, tuoreella korianterilla ja mustapippurilla ja asetettiin kasvisten kera tarjolle. Simple as hell, mietin jo että menikö liian krouviksi, mutta ei... syksyistä maalaisruokaa aasialaisella twistillä, jota kaikki söivät hulluna.
Tämän lihan (sanoinko jo?: possun lapa) kanssa on vain yksi kultainen sääntö: riittävän matala lämpö uuniin. Tällöin nasu on uunissa niin kauan, että valtaosa rasvasta sulaa pois lihan jäädessä yhä pehmeäksi ja makoisaksi. Itse otin lihan ulos 75 kohdalla. Aiemminkin olisi voinut, sillä Eviran ihmelapset suosittelevat possulle kuulemma minimissään 70 asteen sisälämpöä. Ja rapakon toisella puolella suosituksia on kuulemma hilattu jopa 63 asteeseen. Ehkä 63 normipossulle on vähän liian vähän... Suosittelen menemään Eviran mukaan, ettei vaan tuu pöntölle ruuhkaa...
Mutta, takuuvarmaa syys-talviruokaa tää kyllä on. Ei fancyä, ei kikkailua, ei pipertämistä, vaan just sellaista, jota tehdessä voi itse vaikka uida ulkona saastasen kylmässä vedessä ja leikkiä pintasukeltajaa...
Makoisaa syksynalkua!!
Peter
Vaikka tippaakaan ei huvittanut kokata, lisukkeiden laatu piristi kummasti mieltä. Papuja ja raitajuuria omasta maasta. Parsakaalia läheisestä pikkumarketista. Pähkinöitä ja siemeniä kaappien uumenista... siinäpä sitä olikin laittamista. Ja hyväähän noista sai tehtyä ihan helpostikin.
Raitajuuret kuorittiin ja höyrytettiin sellaiset 10-15 min. Pavut ja parsakaalit keitettiin ja pyöräytettiin pannulla possunrasvassa valkosipulin ja siementen/pähkinöiden kera. Possu, joka vietti pyhäpäivää sellaisessa 120 asteisessa uunissa, otettiin 75 sisälämmössä ulos. Nasu siivutettiin, maustettiin japanilaisella soijalla, tuoreella korianterilla ja mustapippurilla ja asetettiin kasvisten kera tarjolle. Simple as hell, mietin jo että menikö liian krouviksi, mutta ei... syksyistä maalaisruokaa aasialaisella twistillä, jota kaikki söivät hulluna.
 |
| Possun lapaa, ruusukaalia ja papuja |
Mutta, takuuvarmaa syys-talviruokaa tää kyllä on. Ei fancyä, ei kikkailua, ei pipertämistä, vaan just sellaista, jota tehdessä voi itse vaikka uida ulkona saastasen kylmässä vedessä ja leikkiä pintasukeltajaa...
Makoisaa syksynalkua!!
Peter
Kommentit
Lähetä kommentti